Itseluottamuksesta, usko siirtää vuoria

Itseluottamus. 

En ole aiemmin tajunnut sitä, miten moni asia perustuu sille, USKONKO kykeneväni siihen, tai USKONKO, että jokin olisi mahdollista. 

Uimaan oppiminen perustuu osin lihasvoimaan, mutta minun käsittääkseni se perustuu ennen kaikkea siihen, uskonko pysyväni pinnalla. Minä muistan kun opin uimaan joskus pienenä: ensin vajosin pohjaan kuin kivi, ja sitten- mitä, mitä, minä pysyin pinnalla! Oo! Mitä tapahtui, mitä tapahtui??
Minun käsittääkseni monen uuden asian kanssa tapahtuu samalla tavalla: ensin asia on tuntematon eikä meillä ole mitään kosketuspintaa siihen, tutustumme, opiskelemme, ja yhtäkkiä, kuin tapahtuisi ihme: me pysymmekin pinnalla. Jokin mikä on aiemmin ollut näkymätöntä, on muuttunut näkyväksi ja alkanut kannatella meitä. Jotakin, mitä ei aiemmin ole ollut, onkin nyt- mistä se tuli ja ilmestyi, ei aavistustakaan. Mutta jostakin tuo uusi aina tulee. 

Minusta on ihana ajatus, että minä pystyn jos vain uskon pystyväni. Pysyn pinnalla, jos vain uskon pysyväni. Tosin ei se aina ole niin yksinkertaista: luottamus on kyllä näkymätön juttu ja ihmisen korvien välissä, mutta luottamuksen syntymiseen tarvitaan kokemuksia ja konkreettisiakin asioita. Jos olemme aina tulleet torjutuksi voi olla todella vaikea luottaa että voisimme tulla rakastetuiksi, jos olemme aina joutuneet naurunalaisiksi, voi olla vaikea luottaa että meidät otettaisiin vakavasti. Ja ylipäätään, jos elämässä on tapahtunut vaikeita asioita, voi olla vaikea luottaa, että jotakin oikeasti hyvää voisi tapahtua. 

Asiat kuitenkin muuttuvat, ja tulee erilaisia aikoja elämässä. Yhdellä kertaa ei ehkä onnistunut, mutta toisella kertaa voi jo onnistuakin. Ja kun huomaa, ettei tämä aina niin hullusti menekään, alkaa uskoa itseensä ja yrittääkin seuraavalla kerralla jo hieman suurempaa haastetta itseluottamuksen kasvaessa. Ja lopulta alkaa tavoitella niin suuria juttuja, että ne ovat varmasti jonkun mielestä "epärealistisia"- mutta kuka määrittelee mikä on realistista? Onko tavoitteiden tarkoitus olla aina realistisen kuuloisia? Jonakin päivänä se voi olla todellisuutta siitä huolimatta.