Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät (Joh. 15:16)
”Ette te valinneet minua, vaan minä valitsin teidät, --.” (Joh 15:16)
Minä en tiedä, jos olisin itse "saanut" valita, olisinko valinnut Kristuksen. Uskon, että olisin paennut asioita, yrittänyt itse viimeiseen asti, uskon että olisin vaeltanut vaikka maan ääriin päästäkseni pakoon asioita jotka tuntuvat pahalta- mutta Jumala on tehnyt minusta ramman ja sokean, enkä pääse pakoon Hänen läheltään.
Hänen kanssaan minulla on nuo samat ongelmat kuin ilman Häntä, mutta Hän voi auttaa minua niiden kanssa. Sen sijaan että loputtomiin pakenisin ongelmia, pakenisin elämää, voin Hänen kanssaan ja Hänen avullaan katsoa kohti asioita, ja saada Häneltä keinoja niiden selvittämiseen ja niiden kanssa elämiseen.
Minä en tiedä, jos olisin itse "saanut" valita, olisinko valinnut Kristuksen. Uskon, että olisin paennut asioita, yrittänyt itse viimeiseen asti, uskon että olisin vaeltanut vaikka maan ääriin päästäkseni pakoon asioita jotka tuntuvat pahalta- mutta Jumala on tehnyt minusta ramman ja sokean, enkä pääse pakoon Hänen läheltään.
Hänen kanssaan minulla on nuo samat ongelmat kuin ilman Häntä, mutta Hän voi auttaa minua niiden kanssa. Sen sijaan että loputtomiin pakenisin ongelmia, pakenisin elämää, voin Hänen kanssaan ja Hänen avullaan katsoa kohti asioita, ja saada Häneltä keinoja niiden selvittämiseen ja niiden kanssa elämiseen.
Hänen
lahjansa on suuri, ja silti minä potkin sitä vastaan. Hän on antanut
minulle kaiken, ja silti kiljun vastalauseita ja syytän Häntä ongelmista
elämässäni. Hän tarjoaa minulle syliä, ja minä heitän Häntä syytöksillä
ja kirkumalla vastustan Hänen tarjottua rakkauttaan.
Koko pöytä on katettu, minun puolestani, eikä minun tarvitsisi kuin istua ja syödä. Ja kuitenkin yritän jatkuvasti nousta ja lähteä liikkeelle, yrittää joka suuntaan, sen sijaan että jäisin siihen missä minulla olisi kaikki. Hänen rakkautensa on niin suuri, että sille on vaikea nöyrtyä. Sille että Hän haluaa vain minun parastani. Hänen kärsivällisyytensä ja lempeytensä vie pohjan syytöksiltäni, ja joudunkin toteamaan että olen vain pieni lapsi joka tarvitsee Isää enemmän kuin mitään muuta.
Jumala on ehkä ennalta nähnyt, etten tulisi Häntä valitsemaan. Armossaan Hän on järjestänyt minut niin ahtaalle, että ainut keino selvitä on Hänen kanssaan. Käsi Hänen kädessään, Hänen vieressään kulkien, kysyen Häneltä, minne minun pitäisi mennä. Yksin en osaa ottaa askeltakaan, Hän on minulle valo, Hän on minulle suunta ja Hän on minulle voima. Uskon että se on suurta armoa. Ilman Häntä olen sokea kuin syvänmerenkala, ja yhtä syvällä pimeässä. Hän järjestää niin että pimeys on kuin kirkkain päivä, ja että siellä missä ei näy tietä, syntyy polku. Hän antaa jokaisen päivän kädestään, välillä avaten näkymää hieman kauemmaskin, että suunta selkenee ja pääsee risteyksestä eteenpäin. Hän antaa minun itse valita, mutta tiedän aivan hyvin, että ainut tie joka johtaa yhtään minnekään, on tie jota kuljen Hänen kanssaan.
Koko pöytä on katettu, minun puolestani, eikä minun tarvitsisi kuin istua ja syödä. Ja kuitenkin yritän jatkuvasti nousta ja lähteä liikkeelle, yrittää joka suuntaan, sen sijaan että jäisin siihen missä minulla olisi kaikki. Hänen rakkautensa on niin suuri, että sille on vaikea nöyrtyä. Sille että Hän haluaa vain minun parastani. Hänen kärsivällisyytensä ja lempeytensä vie pohjan syytöksiltäni, ja joudunkin toteamaan että olen vain pieni lapsi joka tarvitsee Isää enemmän kuin mitään muuta.
Jumala on ehkä ennalta nähnyt, etten tulisi Häntä valitsemaan. Armossaan Hän on järjestänyt minut niin ahtaalle, että ainut keino selvitä on Hänen kanssaan. Käsi Hänen kädessään, Hänen vieressään kulkien, kysyen Häneltä, minne minun pitäisi mennä. Yksin en osaa ottaa askeltakaan, Hän on minulle valo, Hän on minulle suunta ja Hän on minulle voima. Uskon että se on suurta armoa. Ilman Häntä olen sokea kuin syvänmerenkala, ja yhtä syvällä pimeässä. Hän järjestää niin että pimeys on kuin kirkkain päivä, ja että siellä missä ei näy tietä, syntyy polku. Hän antaa jokaisen päivän kädestään, välillä avaten näkymää hieman kauemmaskin, että suunta selkenee ja pääsee risteyksestä eteenpäin. Hän antaa minun itse valita, mutta tiedän aivan hyvin, että ainut tie joka johtaa yhtään minnekään, on tie jota kuljen Hänen kanssaan.
Comments
Post a Comment